Moni yritys seuraa edelleen näkyvyyttään aika vanhalla mittarilla: paljonko verkkosivuille tuli kävijöitä Googlesta.
Se on edelleen tärkeä tieto. Ei siitä mihinkään päästä. Mutta tekoälyaikana se ei enää kerro koko totuutta.
Asiakas voi nykyään kysyä ChatGPT:ltä, Geminiltä, Perplexityltä tai Googlen tekoälyvastauksilta esimerkiksi:
“Ketkä tarjoavat teollisuuden verkkosivujen uudistuksia Suomessa?”
“Paras digimarkkinointikumppani B2B-yritykselle?”
“Mitä pitää huomioida, kun valitsen Google Ads -toimistoa?”
Ja tässä kohtaa tapahtuu pieni, mutta liiketoiminnan kannalta iso muutos: asiakas ei välttämättä enää aloita selaamalla kymmentä hakutulosta. Hän saa ensin tiivistetyn vastauksen. Ehkä muutaman suosituksen. Ehkä listan asioista, joita kannattaa vertailla. Ehkä yrityksesi nimen — tai sitten ei.
Tätä varten yrityksen kannattaa ymmärtää tekoälyoptimointi, eli GEO optimointi tai englanniksi generative engine optimization. Ei siksi, että jokainen uusi kirjainlyhenne pitäisi ottaa kainaloon kuin messuilta napattu kangaskassi. Vaan siksi, että ostamisen tapa muuttuu. Ja jos ostamisen tapa muuttuu, myös löydettävyyden pitää muuttua.
Tekoäly ei “rankkaa” yritystä samalla tavalla kuin perinteinen hakutulos
Perinteisessä hakukoneoptimoinnissa yritys on pitkään tavoitellut näkyvyyttä hakutulosten kärjessä. Se on edelleen järkevää työtä: sivuston tekninen kunto, sisältö, avainsanat, sisäiset linkit, paikallinen näkyvyys ja luotettavuus vaikuttavat siihen, löytyykö yritys hakukoneista.
AI hakukoneet ja tekoälyvastaukset toimivat kuitenkin hieman eri logiikalla. Ne eivät aina vain näytä linkkilistaa, vaan kokoavat vastauksen eri lähteistä. Niille ei riitä, että yrityksellä on yksi kaunis etusivu, jossa lukee “laadukas, asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani”. Niitä on muuten internet puolillaan. Vähän niin kuin kahvihuoneessa on aina yksi mystinen lusikka, jota kukaan ei tunnusta käyttäneensä.
Tekoäly yrittää muodostaa käsityksen siitä, mitä yritys tekee, kenelle se sopii, missä se toimii, mistä sillä on näyttöä ja miten siitä puhutaan verkossa. Jos tämä tieto on hajallaan, epäselvää tai ohutta, tekoälyllä ei ole kovin vahvaa syytä nostaa yritystä esiin.
Sama koskee ihmistä. Ostaja ei luota yritykseen siksi, että yritys itse sanoo olevansa hyvä. Ostaja luottaa, kun hän näkee riittävästi selkeää, johdonmukaista ja uskottavaa näyttöä.
Maininnat ovat tekoälyajassa uutta luottamusvaluuttaa
Hakukoneoptimoinnissa on puhuttu vuosia linkeistä. Hyvä linkki toiselta sivustolta on ollut merkki siitä, että sivustoon kannattaa luottaa.
Tekoälyajan löydettävyydessä rinnalle nousee toinen asia: maininnat ja viittaukset. Eli se, että yrityksesi, palvelusi, asiantuntijasi tai sisältösi esiintyy sellaisissa yhteyksissä, joista tekoäly voi päätellä yrityksesi olevan relevantti johonkin aiheeseen.
Tämä ei tarkoita, että pitäisi alkaa spämmätä yrityksen nimeä jokaiseen mahdolliseen hakemistoon ja keskusteluun. Päinvastoin. Huono, keinotekoinen ja sekava näkyvyys voi olla yhtä hyödyllistä kuin kyltti, jossa lukee “tänne päin ehkä”.
Hyödyllisiä mainintoja voivat olla esimerkiksi:
- asiakasreferenssit ja niissä kuvatut aidot tulokset
- toimialaan liittyvät artikkelit ja asiantuntijasisällöt
- selkeät palvelusivut, joissa yrityksen osaaminen on kuvattu täsmällisesti
- paikallinen ja toimialakohtainen näkyvyys
- johdonmukaiset yritystiedot eri kanavissa
- asiakkaiden kokemukset ja luottamusta tukevat todisteet
Tämä on monelle suomalaiselle pk-yritykselle hyvä uutinen. Tekoälyoptimointi ei tarkoita sitä, että pitäisi muuttua mediataloksi tai palkata oma teknologiaosasto. Usein ensimmäinen askel on paljon maanläheisempi: tehdään yrityksestä verkossa niin selkeä, uskottava ja helposti ymmärrettävä, että sekä ihminen että tekoäly osaavat yhdistää sen oikeaan tarpeeseen.
Jos yrityksestäsi ei löydy kunnon näyttöä, tekoäly ei lähde arvaamaan puolestasi
Tässä kohtaa moni yrittäjä vähän huokaisee. “Kyllähän meidän asiakkaat tietävät, että olemme hyviä.”
Varmasti tietävät. Mutta uusi asiakas ei vielä tiedä.
Eikä tekoäly tiedä, ellei sillä ole mistä päätellä.
Jos yrityksellä on vuosien kokemus, tyytyväisiä asiakkaita, vahvaa osaamista ja hyviä tuloksia, mutta verkkosivuilla lukee vain muutama yleinen lause, näkyvyyden kannalta pöydälle jää paljon rahaa. Se on vähän sama kuin laittaisi myymälän ikkunaan lapun “meillä on kaikenlaista hyvää” ja ihmettelisi, miksei ohikulkija tule sisään.
Tekoälyn vastauksiin pääsemisessä ei ole kyse vain teknisestä optimoinnista. Kyse on siitä, onko yrityksen asiantuntemus dokumentoitu näkyväksi.
Onko palveluista omat selkeät sivunsa?
Kerrotaanko, kenelle palvelu sopii?
Vastataanko ostajan oikeisiin kysymyksiin?
Näkyykö referensseissä, millaisia asiakkaita on autettu?
Onko yrityksen sisältö niin täsmällistä, että sen perusteella voi suositella teitä johonkin tiettyyn tarpeeseen?
Jos vastaus on “ei oikein”, tekoälyoptimoinnin ensimmäinen tehtävä ei ole temppuilla algoritmien kanssa. Ensimmäinen tehtävä on tehdä yrityksen arvo näkyväksi.
GEO optimointi alkaa samasta paikasta kuin hyvä myyntipuhe
Hyvä myyjä ei aloita palaveria kertomalla kaikkia mahdollisia palveluita hengästyttävänä listana. Hyvä myyjä kuuntelee, ymmärtää tarpeen ja sanoittaa ratkaisun niin, että asiakas ajattelee: “Nuo taitavat ymmärtää meidän tilanteen.”
Hyvän verkkosisällön pitäisi tehdä sama.
Tekoälyoptimoinnin kannalta tämä tarkoittaa, että sivuston pitää vastata selkeästi ainakin näihin kysymyksiin:
- Mitä yritys tekee?
- Kenelle palvelu on tarkoitettu?
- Mihin ongelmaan palvelu auttaa?
- Miksi yritykseen voi luottaa?
- Millaisia tuloksia tai hyötyjä asiakkaalle voi syntyä?
- Miten yhteydenotto tapahtuu?
- Missä yritys toimii tai millä markkinoilla se palvelee?
Nämä kuulostavat itsestäänselvyyksiltä. Ja juuri siksi ne jäävät usein tekemättä kunnolla.
Kun yritys tuntee oman työnsä liian hyvin, se alkaa helposti puhua sisäpiirin kieltä. Asiakas taas etsii vastausta paljon arkisemmin: “Kuka osaa hoitaa tämän puolestamme ilman että meidän pitää käyttää siihen koko kevättä?”
Tekoäly toimii tässä mielessä yllättävän samankaltaisesti kuin kiireinen ostaja. Se suosii selkeyttä, rakennetta ja toistuvaa näyttöä. Jos sisältö on epämääräistä, sen perusteella on vaikea tehdä vahvaa päätelmää.
Pelkkä brändimaininta ei riitä, jos sisältö ei tue sitä
Yrityksen nimi voi kyllä näkyä verkossa monessa paikassa, mutta näkyvyydestä ei ole paljon iloa, jos sen ympärillä ei ole selkeää asiayhteyttä.
Ajatellaan kahta yritystä.
Ensimmäisestä löytyy nimi, osoite, muutama somejulkaisu ja lyhyt palvelukuvaus: “Tarjoamme kokonaisvaltaisia digitaalisia ratkaisuja.”
Toisesta löytyy palvelusivut Google-mainonnasta, hakukoneoptimoinnista ja verkkosivuista, asiakasreferenssejä, blogiartikkeleita ostajan kysymyksiin, selkeät yhteystiedot ja johdonmukainen tapa kertoa, millaisille yrityksille palvelu sopii.
Kumpi on helpompi ymmärtää? Kumpaa ihminen uskaltaa harkita? Kummasta tekoäly saa paremmin kiinni?
Niinpä.
Tekoälyoptimointi ei ole vain sitä, että yritetään saada yrityksen nimi mainittua jossain. Se on kokonaisuuden rakentamista. Sivusto, sisällöt, referenssit, palvelukuvaukset, usein kysytyt kysymykset, paikallinen näkyvyys ja asiantuntijuus muodostavat yhdessä kuvan siitä, miksi yritys on relevantti.
Juuri tästä syystä olemme kirjoittaneet aiemmin myös siitä, mitä tekoälyoptimointi tarkoittaa yrityksen näkyvyyden kannalta. Se ei ole irrallinen kikka, vaan osa samaa löydettävyyden ja myynnin kokonaisuutta.
Miten yritys voi käytännössä parantaa mahdollisuuksiaan näkyä tekoälyvastauksissa?
Aloittaisin tylsästi, eli järkevästi.
Ensimmäiseksi kannattaa katsoa yrityksen verkkosivua ulkopuolisen silmin. Ei toimitusjohtajan, ei markkinointitiimin, ei sen henkilön, joka tietää jo kaiken. Vaan uuden asiakkaan silmin.
Ymmärtääkö sivuilta nopeasti, mitä tarjoatte?
Onko palveluista riittävän tarkat omat sivut?
Näkyykö, millaisille asiakkaille olette hyvä valinta?
Onko referenssejä tai asiakaskokemuksia, jotka tukevat luottamusta?
Löytyykö sivuilta vastauksia kysymyksiin, joita ostaja oikeasti miettii ennen yhteydenottoa?
Tämän jälkeen kannattaa rakentaa sisältöjä, jotka vastaavat asiakkaan eri vaiheisiin. Alussa asiakas kysyy yleisiä kysymyksiä. Vertailuvaiheessa hän haluaa ymmärtää vaihtoehtoja. Lähellä ostopäätöstä hän miettii hintaa, luottamusta, aikataulua, toteutustapaa ja sitä, onko juuri tämä kumppani sopiva.
Tätä kokonaisuutta kutsutaan usein sisältöklusteriksi. Yksi laaja pääartikkeli vastaa isoon aiheeseen, ja sitä tukevat syventävät artikkelit vastaavat tarkempiin kysymyksiin. Kun nämä linkittyvät palvelusivuihin ja yhteydenottoon, sisältö ei jää vain lukemiseksi. Se alkaa palvella myyntiä.
Kolmanneksi kannattaa huolehtia siitä, että yrityksen perustiedot ja asiantuntijuus ovat johdonmukaisia eri kanavissa. Tekoälylle ristiriitainen tieto on hankalaa. Ihmiselle se on epäilyttävää. Jos yhdessä paikassa yritys näyttää palvelevan vain paikallisesti ja toisessa puhutaan kansainvälisestä toiminnasta, kokonaiskuva jää helposti sameaksi.
Ja neljänneksi: mittaa edes perusasiat. Jos et tiedä, mitkä sivut tuovat yhteydenottoja, mitä kampanjoista tapahtuu tai millä sisällöillä asiakkaat liikkuvat kohti kontaktia, kehittäminen jää herkästi mututuntumaan. Tästä kirjoitimme tarkemmin artikkelissa digimarkkinoinnin mittaamisesta tekoälyaikana.
Kaikkea tekoälyn sanomaa ei voi hallita — mutta omaa pohjaa voi vahvistaa
On tärkeää sanoa tämä ääneen: mikään toimisto ei voi rehellisesti luvata, että yrityksesi näkyy aina tekoälyn vastauksissa, juuri tietyllä tavalla, jokaisessa palvelussa ja jokaisella kysymyksellä.
Jos joku lupaa sen liian varmasti, kannattaa ottaa pieni askel taaksepäin ja hörpätä kahvia ennen allekirjoitusta.
Tekoälypalvelut muuttuvat, hakutavat muuttuvat ja vastaukset vaihtelevat käyttäjän, kysymyksen ja palvelun mukaan. Yritys ei voi täysin kontrolloida tekoälyn muodostamaa vastausta.
Mutta yritys voi vaikuttaa siihen, millaista aineistoa verkossa on tarjolla.
Se voi tehdä palvelunsa ymmärrettäväksi. Se voi rakentaa sisältöjä, jotka vastaavat ostajan kysymyksiin. Se voi julkaista referenssejä. Se voi vahvistaa hakukonenäkyvyyttä. Se voi pitää verkkosivut teknisesti ja sisällöllisesti kunnossa. Se voi varmistaa, että mainonta, SEO, sisältö ja analytiikka eivät ole neljä eri puuhastelusaareketta, vaan samaan myyntitavoitteeseen vievä kokonaisuus.
Tämä on se kohta, jossa generative engine optimization muuttuu hienosta termistä arkiseksi tekemiseksi.
Miksi tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille?
Suurella brändillä on usein näkyvyyttä jo valmiiksi. Siitä puhutaan mediassa, asiakkaat hakevat sitä nimellä, toimiala tuntee sen ja verkossa on paljon jälkiä.
Pk-yrityksellä voi olla yhtä hyvä tai parempi osaaminen omassa niche-kentässään, mutta jos siitä ei ole verkossa riittävästi selkeää näyttöä, se jää helposti isompien varjoon.
Tämä on vähän epäreilua, mutta samalla siinä on mahdollisuus.
Moni suomalainen yritys ei ole vielä tehnyt tekoälyoptimointia järjestelmällisesti. Monella palvelusivut ovat edelleen liian yleisiä. Referenssit ovat piilossa tai kirjoitettu niin varovaisesti, ettei niistä saa oikein kiinni. Blogi vastaa yrityksen omiin aiheisiin, mutta ei asiakkaan ostokysymyksiin. Mainonta tuo liikennettä, mutta laskeutumissivu ei vakuuta. Analytiikka näyttää kävijöitä, mutta ei kerro, mistä myynti oikeasti saa tukea.
Kun nämä asiat laitetaan kuntoon, pienempikin yritys voi näyttää verkossa huomattavasti kokoaan suuremmalta — ei huijaamalla, vaan tekemällä todellisen osaamisensa näkyväksi.
Elielviestinnällä olemme nähneet yli 1 000 suomalaisen yrityksen digimarkkinoinnin arkea läheltä. Yksi asia toistuu vuodesta toiseen: tuloksia syntyy harvoin yhdestä taikakanavasta. Ne syntyvät siitä, että verkkosivut, mainonta, hakukonenäkyvyys, sisältö ja mittaaminen alkavat vetää samaan suuntaan.
Tekoäly ei muuta tätä perusasiaa. Se tekee siitä vain entistä tärkeämmän.
Hyvä tekoälynäkyvyys ansaitaan ennen kuin sitä mitataan
Tekoälyvastauksissa näkyminen kuulostaa helposti uudelta kilpailulta, jossa pitäisi kiireesti olla ensimmäisten joukossa. Ja kyllä, liikkeellä kannattaa olla nyt eikä sitten joskus, kun kilpailija on jo vienyt tilan.
Mutta näkyvyys ei ala seurantaraportista. Se alkaa siitä, että yrityksellä on jotain sellaista, mihin tekoäly voi perustaa vastauksensa.
Selkeät palvelusivut.
Hyvät sisällöt.
Aidot referenssit.
Johdonmukainen asiantuntijakuva.
Hakukoneystävällinen sivusto.
Toimiva yhteydenottopolku.
Järkevä mittaaminen.
Kun nämä ovat kunnossa, yritys ei ole vain paremmin löydettävä tekoälyssä. Se on myös helpommin ostettava ihmiselle. Ja lopulta juuri sillä on eniten merkitystä.
Tekoäly ei maksa laskuja. Asiakas maksaa.
Siksi tekoälyoptimointia ei kannata ajatella mystisenä teknisenä projektina, vaan myynnin esteiden poistamisena. Tehdään yrityksestä niin selkeä, uskottava ja hyödyllinen, että sekä hakukone, tekoäly että asiakas ymmärtävät saman asian: tässä on toimija, joka kannattaa ottaa vakavasti.
Jos haluat selvittää, miten hyvin oma yrityksesi näkyy ja ymmärretään tekoälyaikana, katsotaan sitä yhdessä. Ei tehdä siitä sirkusta. Tehdään siitä myyntiä tukeva kokonaisuus.
